Verkkopedagogiikka

Opetushenkilöstön kompetenssit ja tulevaisuuden oppimisverkostot

Voiko ohjaus olla ilmiökeskeistä? Jos sitä sellaiseksi kutsuttaisiin, millaista se olisi?

Ohjauksen välineenä ilmiöopiskelussa keskeiseksi lähtökohdaksi nousee opiskelijan oman elämän historia ja identiteetti, joka ilmiöiden kautta oppimisessa on muutenkin luonnollista. Oman elämän tarina nyt, tänään ja huomenna. Kokemukset, niistä nousevat uskomukset ja niiden reflektio ovat oppijan situaation kannalta tärkeitä lähtökohtia, koska silloin oma elämä nähdään osana  ympärillä olevaa maailmaa.

 

Oma elämä ja identiteetti nähdään rakentuvan  elämänhistoriasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta ja on osa yhteiskunnan sosiaalista ja fyysistä todellisuutta. Sosiaalinen, ammatillinen ja persoonallinen kehitys ovat toisiinsa liittyviä ja sulautuvia ulottuvuuksia  opiskelijan elämänhistoriassa. (Bell,Gilbert 1996 Onnismaa 2007) .  Harri Kukkonen määrittelee väitöskirjassaan, ”Ohjaaminen pelitilana” (2007), ohjaamisen ohjattavan kanssa hetken aikaa rinnalla kulkemisena

 

Ilmiötä, omaa elämää ja valintoja voidaan käsitellä narratiivisten tarinoiden ja narratiivisen tietämisen kautta. Tarina kertoo silloin  ilmiöstä, jonka osana ohjattavan elämä ja siihen vaikuttavat valinnat ovat. Omat valinnat ankkuroituvat siihen elämän kokonaisuuteen, josta ilmiössä muodostuu kuva elämästä ja omasta situaatiosta. Tarina auttaa irtautumaan omasta todellisuudesta tarkastelemaan sitä ikään kuin ulkoapäin ja auttaa näkemään tulevaisuuden kannalta olennaisia kokonaisuuksia. Peavy huomauttaa kuitenkin, että identiteettiä ja elämäntilannetta ei voi kuvata yhdellä kertomuksella, vaan minuuden erilaisia ääniä, jotka tuovat esiin elämänkentän eri dimensioita. Bahtin kuvaa päänsisäistä moniäänisyyttä, joka dialogissa tänään voi olla jotain ja  huomenna huomisen hyvää. Molempina päivinä asia kenties sopii sen päivän lomaan. Kysymys on siitä, onnistuuko ohjaaja tavoittamaan dialogin toisen osapuolen äänen, vai vain omansa.

 

Ohjaajan ammattitaitoon liittyy olennaisena osana kuunteleminen. Se on osa  dialogia. Aidon dialogin tavoitteena on kuunnella tasavertaisena ohjattavan tarinaa ja antaa tilaa ohjattavan identiteetille ja tilanteelle, situaatiolle. Olennaista ohjaajan taidoissa on ohjata opiskelijaa välttämään alistavia kertomuksia ja keskeisenä taitona Peavy pitää huomioivuutta, jolloin on mahdollista ohjata ohjattava huomaamaan vanhat asiat uudella tavalla. Jos halutaan puhua ilmiöistä, ilmiöajattelun anti ohjaamisen opiskeluun on kenties kokonaisiin ilmiöihin liittyvään narratiiviseen tietämiseen sulautunut hiljainen tieto.

 

Yksittäistä tilannetta on vaikea tai mahdoton selvittää ymmärtämättä ohjattavan elämän kontekstia. Popper kuvaa kontekstia dynaamisena alati muuttuvina toimintoina ja tapahtumina. Kuvaus sopii myös osana ilmiöpohjaisuuden määritelmää. Otavan rintanappi ITK-päivillä 2011 kertoo, ”Olen ilmiö” Jokainen on omansa, ainutlaatuinen kokonaisuus, joka ansaitsee jakamattoman huomion.

 

Keskeistä ohjausteoriassa ilmiöajattelun kannalta on ajattelun ohjaaminen kohti toimijuutta, subjektina olemista  ja elämänvalinnoissa siirtymistä intressiajattelusta kohti intentioita. Onnismaa määrittelee ohjaustilanteen ennalta määrittelemättömäksi, jolloin ohjaajan on kyettävä oikeanlaisiin interventioihin. Voidaan puhua tarjoumista, jolloin käytetään mahdollisuuksia, jotka ovat kunakin hetkellä tarjolla. Ilmiöajattelun kannalta keskeisiä ovat erityisesti ns praktiset tarjoumat, jotka voivat olla erilaisia kokeiluja työpaikalla tai oppilaitoksessa. Tällaiset kokeilut sijoittuvat konteksteihin, kokonaisina situaatioina , joissa merkitysyhteydet ovat luonnollisessa horisontissa kuten ilmiöajatteluun olennaisena kuuluu olla.

 

Pekka Holm painottaa ohjaustilanteessa aitoa dialogia, jossa ei tulkita, vaan kysytään ja kuunnellaan. Mitä, mikä ja miten...? Mitä tarkoitat? Kysymyksen "Tarkoitatko, että...." sijaan.

 

Ohjauskeskustelunkin  voidaan toteuttaa myös yhteisenä tarinana, jolloin ohjaajalla on tilaisuus sulautua  yhdessä ohjattavan elämäntarinan kuljettamiseen. Joskus tarina voi olla haaveilua, jossa tulevaisuus on fiktiota ja tavoitteet toiveiden täyttymyksiä. Tunteet ovat tärkeä osa oppimista. Haaveilu ja unelmat ruokkivat positiivisia tunteita ja luovat uskoa tulevaisuuteen.

Uudet tilanteet ja uudet tulkinnat voivat saada yksilön kirjoittamaan historiaansa uudelleen ja rakentamaan vaihtoehtoisia tulkintoja (G.H. Mead; Onnismaa, 95,2007) Vaikka Mead puhuu sosiaalisista tilanteista, jossa kehittyvä minuus tuotetaan dynaamisina kertomuksia ja erilaisina vaihtuvina rooleina eri tilanteissa, voidaan sosiaalisia tilanteita tuottaa myös  esimerkiksi kirjoittamalla tai  suullisesti kertomalla. (Onnismaa 2007)

 

Kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyy intertekstuaalisuuden käsite, joka voidaan laajasti ymmärtää siten, että teksteissä on läsnä kirjoittajan koko elämähistoria. Ahtaasti ajateltuna intertekstuaalisuus tarkoittaa viittauksia ja lainauksia eri teksteihin tai paradigmoihin. Myös näin määriteltynä tuotettu teksti ja erityisesti yhdessä tuotettu teksti tuottaa informaatiota, jota voidaan käyttää ohjauskeskustelun lähtökohtana.

 

Opinnot on osa elämää, tässä ja nyt. Työpaikka tai opiskeluympäristö ei ole erillinen yksikkö ilman luonnollista yhteyttä ympärillä olevaan kokonaisuuteen.

 

Filosofi John Deweyn pragmaattisessa ajattelussa toiminnan intentio on keskeistä. Se, mitä todella tehdään on olennaista. Ohjauskielen käytössä siirrytään irrallisia olemuksia kuvaavasta kielenkäytöstä ihmisten asioita,  suhteita ja toimintaa kuvaavaan kieleen. (Onnismaa,2007)  Urasuunnittelusta siirrytään ajattelun ja kielenkäytön käytännöissä suuntaamaan näkökulma kokonaiseen elämänkenttään. Yhteinen kieli ja merkit ovat olennaisia ymmärtämisen kannalta. Yhteisen kielen luominen on osa nähdyksi tulemista, voimaatumista ja subjektina olemista. Ohjaajan työ yhteisen kielen luomiseksi on kunnioitusta dialogin toista osapuolta kohtaan. Siksi työ kuuluu molemmille. Yhteinen kieli osallistaa ja on osa tarinaa.

 

Peavy määrittelee elämänkentän ihmissuhteiden ja läheisyyden, työn ja oppimisen, terveyden ja ruumiillisuuden, sekä henkisyyden ja maailmankatsomuksellisiin liittyvien asioiden kautta, jolloin kaikki nämä elämänkentät ovat jossain suhteissa toisiinsa nähden.

 

Hyvässä dialogissa, ohjaustilanteessa, tapahtuu voimaantumista molempiin suuntiin

 

Ohjaajan on otettava huomioon sekä ohjattavan elämän konteksti, ohjaustilanne, sekä ympäröivä yhteiskunnan konteksti ymmärtääkseen ohjattavan intentioita. Tämä on tyypillistä situationaaliselle ajattelulle, jonka voidaan katsoa olevan keskeistä myös ns ilmiöajattelulle. Yksilö tekee havaintoja ja päätöksiä omasta situaatiostaan ja on samalla osa isompaa situationaalisuutta (Lave, Wenger 1996)

Katselukerrat: 228

Kommentti

Sinun tulee olla Verkkopedagogiikka:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Verkkopedagogiikka

Kommentoinut Mauri Laakso 21. huhtikuu 2011 13:48
No kyllä minustakin. Vaikka toiveet ja unelmat ovat hyviä juttuja, miten luoda konteksti, joka muuttaa alistavat tarinat voimaannuttaviksi, uutta luoviksi. Tuo kuvaamasi merkitysyhteyksien ymmärtäminen voi olla haastavaa. Mietin tuossa pajan aikana tuota Pekka Holmin kuvaamaa intensiivistä samanaikaisuutta. Pekka koki tärkeänä olla osallisena. Peilinä oleminen luo kai kontekstin, jossa ohjattava osapuoli kokee tulevansa kuulluksi. Toteuttaako se dialogisuutta, vai liittykö siihen muutakin? Itse jotenkin luonnostaan kiinnostun ihmisten asioista. :)
Kommentoinut Kati Rantala-Lehtola 20. huhtikuu 2011 21:40

Niin, olisihan se helppoa, jos joku itseä viisaampi tekisi päätökset omasta puolesta. - Parasta kai olisi, että saisi ohjattavan itse huomaamaan asian, joka on selvästi olemassa mutta vielä piilossa. Olen joskus kokeillut toistaa asian, jonka ohjattava on itse sanonut, ja katsonut, miten hän reagoi omiin väitteisiinsä. Ohjaaja voi kaiketi toimia peilinä. - Mietin myös sitä, millaisia käsityksiä ohjattavalla on syntynyt asioista ennen ohjausta. Odotukset voivat olla sellaisia, että niitä ei olekaan mahdollista toteuttaa heti. Toisaalta ohjattava ei välttämättä huomaa, että hänen toiveidensa mahdollinen toteutuminen riippuu ihmisistä, yhteisöstä tms. tekijöistä.

Kommentoinut Mauri Laakso 19. huhtikuu 2011 22:09
Pekka Holm puhui vähän samasta asiasta. Hän korosti kuuntelemista. Pekka puhui siitä, että miten hänkin haastattelutilanteessa yrittää näyttää parhaat puolensa tai miten joku äiti saattaa sanoa olevansa ihan hyvä äiti ja silti itkeä illalla huonona äitinä itsensä uneen. Minua kiinnostaisi, miten sinä toimit kuvaamassasi tilanteessa. Myös Holmin mielestä ohjauksessa pitää pystyä nostaa "kissa pöydälle". Samalla pitäisi pystyä toistaalta luopumaan omista normatiivisista käsityksistään. Olen itse huomannut vähän samaa asiakkuutta, jolloin he luopuvat tavallaan omasta valtuutuksestaan ja siirtävät sen ohjaajalle.
Kommentoinut Kati Rantala-Lehtola 19. huhtikuu 2011 21:33
Hienovarainen sokrateslainen tapa kysellä voi olla toimiva. Riippuu paljon ihmisistä, mikä on heille luontaista. Ohjaajan ihmistuntemuskyky on joka tapauksessa tärkeä. Elämäntarinoiden kertominen voi sopia joillekuille ja toisille ei. Olen huomannut, että ohjattavat/ohjausta hakevat voivat pitää itseään asiakkaina. He haluavat tiettyjä asioita, mikä voi tarkoittaa joidenkin näkökohtien kieltämistä, mutta joiden näkyviin tuominen olisi ohjaajan kannalta eettisesti oikein.

Pedagoginen täydennyskoulutus

Pedagogisen täydennyskoulutuksen Oppiminen ja opettaminen muuttuvissa ympäristöissä (OOMY) lukuvuoden 2011-2012 pääteemoina ovat verkko vaikuttamisen välineenä sekä koulun ja opettajuuden muuttuminen.

Osallistu yksittäisiin pajoihin tai suorita koulutuskokonaisuus (4-16 ov / 6-24 op), joka tukee kehittymistäsi työssäsi.

Ilmoittaudu mukaan tai kysy lisää!

Lue lisää koulutusohjelmasta!


Tapahtumat

Merkki

Lataa...

Oppaita ja opastusta välineisiin Mediapajasta

Halutko syventää teknistä osaamistasi? Otavassa on valittavana monia oppimispolkuja sosiaalisen median tiedottajakurssista aina audiovisuaalisen alan ammattitutkintoon saakka. Käytännössä ilmoittaudut yhdelle kurssille mutta voit poimia sisältöjä tarpeittesi mukaan.

Tutustu Mediapajaan!

Muut pajat

Muut pajat

Verkkopedagogiikan foorumi

SOMETU

Mediakasvatus.tv

© 2019   Created by Jukka Tikkanen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot