Verkkopedagogiikka

Opetushenkilöstön kompetenssit ja tulevaisuuden oppimisverkostot

”Mitä se mulle kuuluu, mitä mä teen?”- OPH:n ja Palmenian Urapolku-hankkeen aloitusseminaari

 

Opetushallitus ja Helsingin yliopiston Palmenian täydennyskoulutuskeskuksen yhteisesti järjestämässä seminaarissa oli paikalla toistasataa opinto-ohjaajaa eri puolilta Suomea. Opetushallitus ja Opetus-ja kulttuuriministeriö ovat yhteistyössä rakentamassa ”oppijan palvelukokonaisuutta”, josta 2013 loppuun mennessa on tarkoitus rakentaa oppijan palvelukokonaisuuden palveluportaali, jossa Oph vastaa portaaliin tulevasta koulutustiedosta, koulutukseen hakeutumiseen ja valintaan liittyvien sähköisten palveluiden tuottamisesta. Lisäksi opetushallitus vastaa kansallisen todennetun osaamisen rekisterin toteuttamisesta. Kokonaisuutta rakennetaan asiakaslähtöisesti ja poikkihallinnollisesti. Sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti Oppijan verkkopalvelun kehittämiseen ja käyttöönottoon. Rakentamista voi seurata Oph:n oppijan palvelujen kautta ja kokonaisuutta toteutetaan valtiovarainministeriönSADe-ohjelman hankkeena.

 

Onnistunut paneelikeskustelu seminaarin mausteena

 

Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina-hankkeen aloitusseminaarissa järjestetyssä paneelikeskustelussa käsiteltiin oppilaan ja opinto-ohjauksen ja urasuunnittelun nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Palmenian koulutuspäällikkö Tuula Meres-Wuori ja paneelin jäseninä alustivat neuvotteleva virkamies, Jaakko Okkeri työ- ja elinkeinoministeriösitä, Yliopettaja Päivi-Katariina Juutilainen Haaga-Heliasta, dosentti Jussi Onnismaa Palmeniasta, Johtaja Juha Kaskinen VTT, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuslaitotoksesta, opinto-ohjaajat Jussi Turunen ja Marianna Sydänmaalakka Sotungin lukiosta ja etälukiosta, sekä Stefan Träskvik Närpiön ruotsinkielisestä ammattikorkeakoulusta.

 

Muutos luo paineita

 

Muutos nuorten ajattelussa, valintamahdollisuuksien räjähdysmäinen lisääntyminen ja nuorten heterogeeniset valmiudet vastaanottaa tietoa ja käsitellä uusia välineitä ovat muuttaneet myös ohjaamisen käytänteitä. Paneelikeskustelun aihepiirit pysyttelivät annetuissa aiheissa. Keskeisiksi kysymyksiksi nousivat rakennettavan verkkopalvelun monimodaalisuus, ohjaajan ydinosaaminen, organisaatioiden ohjauskäytännöt ja dialogi.

 Ohjaamisen grand old man, Jussi Onnismaa  totesi omassa puheenvuorossaan, että kypsempään ikään ehtineillä voi olla vaikea eläytyä nuorten tietoisuuteen, koska nuorten ”aparaatti” eli tietoisuus ja ajattelu on muotoutunut massiivisen tietomäärän ja valintojen runsauden seurauksena. Kuriositeettina nuorten suhteesta tietoon Onnismaa kertoo erään nuoren todenneen, että ”mitä se mulle kuuluu, mitä mä teen”, kun häneltä kysyttiin ajatuksia omista tekemisistä.

Panelistien mielestä ohjaamisen  on oltava monimodaalista, jolloin kaikki opiskelijat tulevat huomioon otetuksi ja myös henkilökohtainen ohjaus pysyy tärkeänä osana prosessia. Verkkovalintojen tukena ohjaaja on edelleen välttämätön oppijoille, joiden ominaisuudet itseohjautuvuudessa ovat vielä oraalla.

Jokaisen panelistin suulla ohjaamisen perustehtävä ei ole juurikaan muuttunut sähköisistä välineistä huolimatta. Jussi Onnismaa korosti dialogin merkitystä ohjaamisen perusvälineenä. Ohjaamisen perusmäärittelyn mukaan ajan, huomion ja kunnioituksen jakaminen vaatii dialogia. Kuuntelua ja puhumista ei voi verkkovälineillä korvata.  Ohjaamisessa dialogilla on näkemisen ja kuulluksi tulemisen lisäksi myös oppimisen kannalta tärkeä tavoite. Onnismaan ydinviesti omassa puheenvuorossaan oli dialogin voima merkitysten rakentajana. Dialogissa puhuja rakentaa omaa tietoaan. Onnismaa  puhui  luovasta kompuroinnista dialogissa, jossa puhuja puhuessaan samalla ilmaisee myös itselleen mitä ajattelee. Tällä Onnismaa ehkä viittasi myös bahtinilaiseen moniäänisyyteen, jossa dialogissa puhuja valitsee päänsisäisistä äänistä sen, joka dialogissa parhaiten rakentaa osapuolten ymmärrystä ja samalla tuo ajatuksensa myös omaan tietoisuuteensa.

 

Kohtaaminen on edelleen ohjaajan ydinosaamista

 

Jaakko Okkeri  huomautti, että ohjaajan tehtävä on auttaa kansalaisia kolmessa tehtävässä: Auttaa ymmärtämään ja käyttämään tietoa ja informaatiota ympärillään, auttaa ymmärtämään itseään ja vahvuuksiaan, sekä tekemään olosuhteisiin nähden järkeviä valintoja. Tässä suhteessa ohjaajan työ ei ole  muuttunut. Okkeri varoitti hurahtamasta sähköisiin välineisiin.  Puhelin on edelleen käyttökelpoinen väline silloin, kun henkilökohtainen ohjaaminen on ainut vaihtoehto. Oikein käytettynä verkko on korvaamaton tiedonlähde ja väline urapolun luomisen tukena.

Yliopettaja Juutilainen Haaga-Heliasta on samassa rintamassa valtaosan kanssa kun huomauttaa, että verkkotyökalut ovat parempi vaihtoehto kuin liian kiireinen ohjaaja. Juutilainen huomauttaa, että vaikka ydin ei ole muuttunut, rakenteelliseen muutokseen liittyvät asiat ovat lisänneet työn määrää ja tehneet siitä monimutkaisemman. Heterogeeniset oppilasryhmät ja yleensä arkielämän runsaampi monimuotoisuus asettavat uusia tarpeita ohjaamiselle. Tietoähky kaipaa jäsennysapua ja tiedon kriittinen arviointi on kokemattomalle nuorelle vaikeaa.  Toisaalta nuorten ajattelun muuttuminen toisenlaiseksi asettaa ohjaajan oman ajattelun muutoksen alle ja ajaa kehittymään, totesi Stefan Träsvik Närpiön AKK:sta.

 Juutilaisen mukaan ohjaamiseen ei voi liittyä piiloagendoja, vaikka yhteiskunnassa muutostarpeita olisikin. Juutilainen peräänkuuluttaa ohjausmenetelmien ja kokonaisvaltaisemman systeemin luomista ohjauskulttuuriin.

Sekä paneelin, että heitä kuuntelevan yleisön huolen aiheena oli ohjaajien ja organisaation yhteistyö ja systeemin toimivuus ohjaamisen ja urapolun luomisen prosessissa. Koko talo ohjaa-ajattelu on tavoite, joka käytännössä on useissa laitoksissa vielä toteutumatta.

Opinto-ohjaajien on tehtävä työtään silloin kun oppijat ovat paikalla, eli oppituntien aikana. Ohjaamisen on oltava koko organisaation yhteinen tehtävä ja osa koulun systeemiä.

Panelistien näkemyksiä leimasi selkeästi huoli oppijoista, jotka ovat vaarassa pudota joko ominaisuuksiensa tai systeemin puutteiden takia.  Onnismaa aiheellisesti kysyi, miten voidaan vähentää opiskelun keskeyttämisiä ja tukea niitä, jotka ovat opintonsa jo kesketyttäneet. Elämä on täynnä solmukohtia ja nykyistä yhteiskuntaa leimaa rationaalinen ajattelu, joka on selkeästi ristiriidassa ihmisen tapaan olla. Onnismaa kiitti Sotungin etälukion ja lukion opinto-ohjaajaa Marjaana Sydänmaalakkaa ja Jussi Turusta polykronian, eriaikaisuuden esiin tuomisesta ja totesi, että joko tai-ajattelu aiheuttaa paineita ja ohjaa valinnat jäykiksi ja luo vääränlaista ahdistusta. Onnismaa totesi, että jyrkästi ehkä on parempi ilmaisu kuin ehdoton joko-tai.

 

Tavoitteena oppijan voimaantuminen

 

 Itseohjautuvuus ei voi olla Onnismaan mukaan lähtökohta, kylläkin  tavoite, sikäli kuin se ymmärretään oikein. Hän totesi sen olevan vaikeasti määriteltävissä.

Pedagogina itseäni  ihmetytti itseohjautuvuuden käsitteen määrittelemättömyys. Aivan oikein eräs panelisti totesi, että se ei ole yksin tekemistä. Kuitenkin suomalaisista tutkijoista esimerkiksi Koro on jo 80-luvulla pyrkinyt kokoamaan tutkimuksia ja määrittelemään niiden avulla itseohjautuvuuden. Sisäinen motivaatio, yhteistyötaidot ja tiedonhankintataidot ja metakognitiiviset taidot ovat itseohjautuvuuden ulottuvuuksia, jotka ilmenevät poikkeuksetta jokaisessa määritelmässä. OECD määrittelee oppimisen kompetensseiksi 1) monipuolisen vuorovaikutukseen liittyvät välineet, osaamisen ja symbolien ymmärtämisen, 2) autonomisen toiminnan, sekä 3) erilaisissa ryhmissä työskentelemisen taidot.

Autonominen toiminta määritellään a) kyvyksi ymmärtää kokonaisuuksia, b) elämän hallintaa ja persoonallisten suunnitelmien ja projektien hallintaa. Kolmantena autonomisuuden ulottuvuutena se määritellään c) kykynä puolustaa oikeuksiaan, kiinnostuksiaan, rajojaan ja tarpeitaan. Timo Hämäläinen artikkelissaan (2009) puhuu identiteetin koherenssista, subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksesta, joka voidaan määritellä kolmen kokemuksen ulottuvuuden, ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja merkityksellisyyden avulla.

Itseohjautuvuuden määrittelyn tekee tärkeäksi juuri sen osatekijöiden  vaikutus toiminnan tason tavoitteisiin ja edelleen helpottamaan hyvän osaamisen kuvaamista. Vaikka ne ovat määrittelyjä ja sanoja, niiden voisi kuvitella auttavan yhteistä opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Oppimiskäsityksen sisäistäminen tuottaa yhteisen kielen ja ohjaajien välisen dialogin kautta parempaa ohjaamista.

 

Koko paneeli ja läsnä oleva sali olivat yksimielisiä siitä, että ohjaaminen on ennen kaikkea yksilöllistä, johon koulutuspoliittiset tai organisaation tuomat paineet eivät voi vaikuttaa.  Sydänmaalakka huomautti, että vaikka ohjaaja ei voikaan ohjattavalleen antaa neuvoa pitää välivuotta raskaan lukio-opiskelun jälkeen , se voi olla järkevä valinta silloin, kun jaksaminen ja urasuunnitelmat ohjaavat valintaa siihen suuntaan. Myös  Onnismaa oli samaa mieltä siitä, että sekä työelämässä oppimisen kannalta, että tavoitteiden määrittelyn takia ennen ammattiin suuntautuvia opiskeluja välivuosi voi olla hyväksi.  Välivuoden aikana tosin ohjauksen saaminen on vaikeaa. Tähän rakenteilla oleva portaali tuo helpotusta.

Salista tulleet puheenvuorot tukivat ajatusta elämän aikaisesta oppimisesta, josta Juha Kaskinen keventäen entisestäänkin keveää tunnelmaa käytti nimitystä elinkautinen oppiminen. Kaikki kokemukset ovat oppimiskokemuksia, jossa myös informaali oppiminen olisi tarpeen tuoda käyttöön sekä ohjaamisessa, että opetuksessa. Tulevaisuustutkimuskeskuksen johtaja toi puheenvuorossaan esiin tulevaisuudessa tarvittavat valmiudet.  ”Onko kaikille ammateille tulevaisuudessa kysyntää?”, Juha Kaskinen omassa puheenvuorossaan kysyi.

Stefan Träsvik totesi olevan välttämätöntä, että ammatinvalinta lähtee ihmisestä. Vaikka polku voi elämän aikana haarautua, lähtökohtana oma mielenkiinto ja työssä jaksaminen on ainut vaihtoehto. Lukion työelämän tutustumisjakso voisi olla Träsvikin mukaan hyvä lähtökohta urapolun häämöttäessä. Jussi Turunen peräänkuulutti jatko-opintopaikkoihin tutustumista. Sotugin lukion Second life-saaren  virtuaalimaailman mahdollisuudet olisivat kieltämättä yksi mahdollisuus toteuttaa tutustumisjakso virtuaalisesti 3D-ympäristössä.

Pelipedagogina itse kaipaan informaaleja elementtejä  nuorten vaikeisiin solmukohtiin ja valintoihin. Tärkeätkin valinnat pitäisi voida tehdä monipuolisen tarkastelun ja kokeilun kautta. Siihen pelit,  virtuaaliset ympäristöt ja sähköiset palvelut ehkä voisivat olla mahdollinen väline. Oppilaitosrajoja rikkovat ristipölytykset olisivat avaus sekä ohjaamiseen liittyvissä, että opintojen sisällöissä, sekä hyväksi lukemisen kulttuurissa.   

 

Lähes jokaisen panelistin alustuksessa esiin tuleva markkinavoimien voimakas vaikutus koulutukseen sai kritiikkiä. Juha Kaskinen peräänkuulutti muutosjaksamisen tukemista koulutuksessa. Vaikka faktatiedon oppiminen on tärkeää, myös tulevaisuuden valmiuksien kartoittaminen on välttämätöntä. Ohjaaminen ei ainakaan ole työelämän sujuvuuden ja tavoitteiden saavuttamisen voiteluaine.  Huomautukseni koko elämän oppimiskokemusten ja informaalien oppimiskokemusten tuomisesta osaksi oppimista ja niiden hyväksikäyttöä opetuksessa, sai johtaja Juha Kaskiselta varauksettoman tue.

 

Asia, joka salissa muutamaan otteeseen nousi esiin sen kummemmin kuitenkaan herättämättä keskustelua, oli vanhempien osuus nuorten opiskelun ja valintojen tukena. Erityisesti verkko-ohjaus antaa nyt mahdollisuuden vanhempien parempaan informointiin ja tukeen. Vanhempien ohjaukseen liittyy myös erityisesti tuki, koska vanhempien mielenrauha on toki välttämätöntä nuorten turvallisuuden tunteen kannalta. Lisäksi vanhempien ohjaukseen liittyy myös vanhempien oikeanlaisen roolin tukeminen, jonka nyt jotkut saliyleisössä näkivät ongelmallisena.

 

Onnistunut seminaari lähtölaukauksena yhteiselle kehitystyölle

 

Urapolkuhankkeen aloitusseminaari oli kokonaisuutenakin erittäin onnistunut ja siitä kiitos opetushallitukselle ja Palmenian täydennyskoulutuskeskukselle. Pelipedagogin kannalta merkityksellinen huomio päivässä oli se, että ohjaajat ovat löytämässä  tarinoiden  myötä pelit ohjaamisessa. Millaisia sitten ovat pelit, jotka ovat sopivasti päällekkäisiä toiminnoiltaan nuoria kiinnostavien asioiden kanssa ja kuitenkin simuloivat valintoja? Get a life-peli on yksi esimerkki sellaisesta.  Pelit ja tarinat voisivat olla  tukena mielikuvien luomisessa ja luovat sellaista identiteetin koherenssia, joka antaa emotionaalisen turvan ja rohkeuden tehdä valintoja. Palmenian hankkeen koulutusryhmän ensimmäisessä ryhmäkokoontumisessa juuri nuo aiheet nousivat opinto-ohjaajien omista puheenvuoroista. Hankkeen ensimmäisen moduulin kouluttajana en voi olla muuta kuin tyytyväinen, koska juuri nuo asiat on helppo nostaa ilmiöpohjaisuuteen liittyvissä ohjausteemoissa yhteiseen tarkasteluun koulutuksessa. Tavoitteena on edistää koulujen omia hankkeita ja ristipölyttää erilaisia näkemyksiä ja ideoita.  Samoja teemoja tulen nostamaan esiin myös Otavan pajoissa Pelijuonteen aiheina. Viimeistään marraskuun pajassa, jolloin Koukku-hankkeen vastuuihmiset saadaan kertomaan aikaansaannoksistaan

Katselukerrat: 266

Kommentti

Sinun tulee olla Verkkopedagogiikka:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Verkkopedagogiikka

Kommentoinut Mauri Laakso 25. syyskuu 2011 17:39
Tule keskustelemaan get a life-pelistä!
http://pelipeda.ning.com/forum/topics/get-a-life

Pedagoginen täydennyskoulutus

Pedagogisen täydennyskoulutuksen Oppiminen ja opettaminen muuttuvissa ympäristöissä (OOMY) lukuvuoden 2011-2012 pääteemoina ovat verkko vaikuttamisen välineenä sekä koulun ja opettajuuden muuttuminen.

Osallistu yksittäisiin pajoihin tai suorita koulutuskokonaisuus (4-16 ov / 6-24 op), joka tukee kehittymistäsi työssäsi.

Ilmoittaudu mukaan tai kysy lisää!

Lue lisää koulutusohjelmasta!


Tapahtumat

Merkki

Lataa...

Oppaita ja opastusta välineisiin Mediapajasta

Halutko syventää teknistä osaamistasi? Otavassa on valittavana monia oppimispolkuja sosiaalisen median tiedottajakurssista aina audiovisuaalisen alan ammattitutkintoon saakka. Käytännössä ilmoittaudut yhdelle kurssille mutta voit poimia sisältöjä tarpeittesi mukaan.

Tutustu Mediapajaan!

Muut pajat

Muut pajat

Verkkopedagogiikan foorumi

SOMETU

Mediakasvatus.tv

© 2019   Created by Jukka Tikkanen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot