Verkkopedagogiikka

Opetushenkilöstön kompetenssit ja tulevaisuuden oppimisverkostot

Paja 15.-17.3.2012: Oppivat organisaatiot

Tiedot

Paja 15.-17.3.2012: Oppivat organisaatiot

Sivusto: http://paja.internetix.fi/
Sijainti: Otavan Opisto ja http://bit.ly/oopaja
Jäsenet: 9
Uusimmat tapahtumat: Maalis 15, 2012

OHJELMA

Oppivat organisaatiot

Paikka: Otavan Opisto

Verkkotila: bit.ly/oopaja

TORSTAI
08.30-08.45 Tervetuloa
08.45-10.00 Miten työyhteisö oppii ja kehittyy? Erkki Takatalo, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
10.15-10.45 Prosessi, putket ja kuhina, Yrjö Engeström, Helsingin yliopisto (videoitu haastattelu)
10.45-11.30 Balanced Scorecard, kumuloituvaa askellusta isoissa organisaatioissa, Kimmo Airas, Mikkelin kaupunki
11.30-12.15 LOUNAS

12.15-12.45 Melkein kaikki riippuu kaikesta, systeemistä oppimista, Sanna Vahtivuori-Hänninen (videoitu puheenvuoro)
12.45-13.15 Tiimirakenteen tuki organisaation kehityksessä, Ville Venäläinen, Otava Opisto
13.15-14.45 Oppivien organisaatioiden tarkastelua Learning café -keskusteluissa, vetäjä Mauri Laakso
15.00-15.45 Systeemistä oppimista Checklandin tapaan, Anita Rubin, Turun yliopisto
15.45-16.30 Peliyhteisöoppiminen, Pekko Koskinen, Todellisuuden tutkimuskeskus
16.30-17.30 PÄIVÄLLINEN

PERJANTAI
07.30-08.30 AAMUPALA
08.30-08.45 Tervetuloa
08.45-09.15 Oppiva organisaatio Demos Helsinki, Outi Kuittinen, Demos
09.30-10.00 Kehittyvä Auroran koulu, Martti Hellström, Auroran koulu
10.15-11.30 Kollektiivisen oppimisen foorumi
11.30-12.15 LOUNAS

12.15-13.00 Yhteisöjen evoluutio ja itseorganisoituminen, Jere Rinne, Otavan Opisto
13.15-13.45 Inter- ja intramedia, mediavaikuttaminen
13.45-14.15 KAHVI

14.15-15.00 Kirjailijavieras Laura Gustafsson
15.00-15.45 Sarjatulta, Jouni Karnasaari
15.45-16.30 Pajatyöskentelyä: toiminnan ja koulutuksen suunnittelu, Pedagogiset ohjaajat
16.30-17.30 PÄIVÄLLINEN

19.00-20.00 Iltaohjelmaa

LAUANTAI
08.30-11.30 Pajatyöskentelyä: toiminnan ja koulutuksen suunnittelu, kokemuksenvaihtoa, tekemistä ja raportointia, Pedagogiset ohjaajat
11.30-12.15 LOUNAS

12.15-14.30 Pajatyöskentelyä: toiminnan ja koulutuksen suunnittelu, kokemuksenvaihtoa, tekemistä ja raportointia, Pedagogiset ohjaajat
14.30-15.00 KAHVI


-- -- -- --

Ilmoittautuminen, pajahinnat ja lisätiedot.

Ohjelmaan voi tulla muutoksia. Tarkista ajantasa pajasivulta.

Keskustelufoorumi

Tässä ryhmässä ei ole vielä keskusteluita.

Kommenttitaulu

Kommentti

Sinun tulee olla Paja 15.-17.3.2012: Oppivat organisaatiot:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Kommentoinut Tiina Airaksinen 2. maaliskuu 2012 13:05

Äidinkielen lisäksi perusopetuksen tuntijakoluonnoksessa lisätunteja ehdotetaan yhteiskuntaoppiin. Nämä tunnit olisivat tervetulleita myös alla mainitun Koulutuksen arviointineuvoston raportin mukaan, jossa selvitettiin lukiosta päässeiden korkeakouluvalmiuksia. Äidinkielessä, matematiikassa ja yhteiskuntaosaamisessa on puutteita. Samalla opiskelijat kokevat, että näistä aineista on eniten hyötyä korkeakouluopinnoissa.

Tiivistelmää koko raportista: http://verkkopedagongi.wordpress.com/2012/02/28/lisaa-ohjausta-vahe...

Kommentoinut Hannu Linturi 28. helmikuu 2012 10:05

Perusopetuksen tuntijako grafiikkana:

Suunta lähikouluista erikoiskouluihin:

Kommentoinut Hannu Linturi 26. helmikuu 2012 09:25

Mitenkäs oppiva peruskoulu?

Toinen ajankohtainen tulevaisuuden suuntaviittaa yleissivistävästä koulutuksesta:

Työryhmä: Perusopetusta uudistetaan - taide- ja taitoaineisiin, äidinkieleen ja yhteiskuntaoppiin lisää tunteja

Tiedote / pressmeddelande 24-02-2012

Tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perusopetusta koko ikäluokalle tasavertaiset edellytykset jatko-opintoihin turvaavana opetuksena. Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Jukka Gustafssonille perjantaina 24.2.

Taide- ja taitoaineiden, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä esitetään lisättäviksi. Kansallista kielitaitoa monipuolistetaan tarjoamalla mahdollisuus valtion erityisavustuksella järjestää vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten kuten saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja kiinan opetusta.

Opetusministeri Jukka Gustafsson kiittelee sitä, että työryhmä on hyvin ottanut huomioon hallitusohjelman tahdon. Hallitusohjelman mukaan tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Esityksen avulla on myös mahdollista monipuolistaa merkittävästi Suomen kielivarantoa, painottaa Gustafsson.

Työryhmä katsoo, että yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusopetuksessa varmistetaan hyvät oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille sekä tuetaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia. Työryhmän esitys tukee hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä ja tavoitetta, että Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä osaamisvertailuissa sekä koulupudokkaiden vähyydessä. Tavoitteena on myös estää koulujen eriytymistä.

Gustafsson kiittää työryhmää erityisesti laajasta ja monipuolisesta yhteistyöstä asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kanssa. Työryhmä otti huomioon esityksen valmistelussa Perusopetus 2020- työryhmän muistiosta annetut lausunnot ja kannanotot sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annetut lausunnot. Työryhmä järjesti marraskuussa 2011 kuulemistilaisuuden ja kuuli monipuolisesti asiantuntijoita. Työryhmä sai runsaasti myös muita lausuntoja ja kannanottoja.

– Työryhmän ehdotus lähtee nyt nopealle lausuntokierrokselle ja sivistyspoliittisen ministerityöryhmän käsittelyyn. Tämän pohjalta viimeistellään valtioneuvoston asetus, joka on tarkoitus antaa vielä kevään 2012 aikana, sanoo Gustafsson.

Taide- ja taitoaineiden tuntimääriä lisätään ja kaikille yhteisen opetuksen määrää esitetään lisättäväksi 5 vuosiviikkotunnilla. Esityksellä mahdollistetaan myös painotettu opetus taide- ja taitoaineissa ja aiempaa parempi kelpoisten opettajien saatavuus.

Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi, koska oppimistulokset ovat äidinkielen ja kirjallisuuden osalta sekä laskussa että eriytymässä. Matematiikan opetukseen varattu tuntimäärä säilytettäisiin nykyisellään.

Historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi yhdellä vuosiviikkotunnilla. Lisätunti kohdennetaan yhteiskuntaoppiin, jonka opetusta varhennetaan alkamaan perusopetuksen vuosiluokilta 5–6. Esityksellä vahvistetaan yhteiskunnallisten vaikuttamisen, osallistumisen oppimista ja opettamista sekä syvennettäisiin mm. taloustiedon opetusta.

Ympäristöoppia ehdotetaan opetettavaksi perusopetuksen 1.-6. vuosiluokilla biologiasta, maantiedosta, fysiikasta, kemiasta ja terveystiedosta koostuvana kokonaisuutena, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokilla opetusta annettaisiin erillisinä oppiaineina kuten nykyisinkin.

Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen varattaisiin 7.–9. vuosiluokilla 1 vuosiviikkotunti. Esityksellä eheytetään kasvatusta ja lisätään oppiaineiden välistä yhteistyötä, jotta opetuksessa olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vastata ajankohtaisiin koulutushaasteisiin kuten elämänhallinnan, tapakasvatuksen, demokratiakasvatuksen, yrittäjyyskasvatuksen, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen haasteisiin sekä mahdollistetaan nykyistä paremmin esimerkiksi draaman menetelmien käytön opetuksessa.

Kieliohjelmia monipuolistetaan suuntaamalla A2-kielen ja B2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennettua valtion erityisavustusta. Kaikille yhteisenä opetettavan A1- ja B1-kielen opetukseen ei esitetä muutoksia. Esityksessä valinnaisuus lisääntyy, koska ylimääräisenä opetuksena toteutettava muun kielen kuin suomen, ruotsin ja englannin opiskelu A2- ja B2-oppimäärän mukaan ei enää varaa suurinta osaa valinnaisten aineiden tunneista kuten nykyisin.

Valinnaisena aineena voitaisiin opettaa perusopetukseen soveltuvia ja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä opetussuunnitelmassaan määrää. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, monen eri oppiaineen alueelle kuuluva draama ja taloustiedon opetus sekä kansalaistaitoja vahvistava opetus. Lisäksi opetuksen järjestäjällä olisi mahdollista kohdentaa valinnaisten aineiden opetukseen lisätunteja, kuten jo nykyisellään enemmistö opetuksen järjestäjistä tekee.

Eri oppiaineiden nivelkohtia esitetään yhdenmukaistettaviksi riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden takaamiseksi sekä opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelmatyön ja oppilasarvioinnin selkeyttämiseksi. Opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua.

Työryhmä ehdottaa, että uudistus toteutetaan nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa. Perusopetukseen ei esitetä uusia oppiaineita eikä uusia tai laajenevia tehtäviä kunnille ja muille opetuksen järjestäjille.

Työryhmän muistio:
Tulevaisuuden perusopetus – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako
Vireillä: Perusopetuksen tuntijako

Lisätietoja:
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, työryhmän puheenjohtaja, puh. 09 160 77268
- erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032

Lausunnot ja kannanotot osoitteeseen perusopetus@minedu.fi viimeistään 22.3.2012.
_ _ _

Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).
Asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien

Kommentoinut Hannu Linturi 26. helmikuu 2012 09:17

Koulutuksen arviointineuvosto: lukiossa suuria puutteita

Pajan aloittaa Erkki Takatalo, joka istuu Koulutuksen arviointineuvostossa. Pajassa on tilaisuus kysellä lukionkin haasteiden perään.


Tiedote 22.2.2012

Lukiokoulutuksen pirstaleisuus, matematiikan ja äidinkielen heikko osaaminen, puutteet opiskelijoiden itseohjautuvuudessa ja työelämätaidoissa sekä lukioiden opinto-ohjauksessa vaikeuttavat opiskelua korkeakouluissa.

Toisaalta lukio antaa oppilailleen riittävän laaja-alaisen yleissivistyksen ja myönteisen asenteen jatko-opintoihin. Lukion suorittaneet ovat aiempaa itsevarmempia, ryhmätyötaitoisia, osaavia esiintyjiä ja hallitsevat englannin kielen.

Näin todetaan juuri valmistuneessa Koulutuksen arviointineuvoston arviointiraportissa Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta.

- Arvioinnin taustalla on poikkeuksellisen laaja aineisto, joten siinä esiin nousevat kehittämiskohteet on syytä ottaa vakavasti, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jarkko Hautamäki.

Kehitettävää perustaidoissa

Lukion opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen oppimistavoitteiden määrä on oppimisen kannalta liian laaja. Kaikkia lukiolle asetettuja tavoitteita ei saavuteta, eikä opiskelijalle muodostu kokonaiskuvaa opinnoistaan. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti äidinkielen ja matematiikan perustaitoihin sekä ruotsin kielen hallintaan, jotka ovat jatko-opintojen suorittamisen kannalta keskeisiä menestystekijöitä.

- Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa joudutaan käyttämään voimavaroja lukioista tulleiden opiskelijoiden matemaattisen osaamisen täydentämiseen, kertoo ammattikorkeakoulujen näkökulmaa arviointiryhmässä edustanut rehtori Marja-Liisa Tenhunen.

Arvioinnin mukaan keskeistä lukiossa on varmistaa myös sellaisten yleisten taitojen oppiminen, joita ei arvioida ylioppilastutkinnossa. Erityisesti lukiokoulutuksessa olisi panostettava tietoteknisiin valmiuksiin, kriittisyyteen, oppimaan oppimisen taitoihin, itseohjautuvuuteen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen.

Opinto-ohjaus uudistettava

Lukioon kohdistuva kritiikki osuu erityisesti opinto-ohjaukseen, jonka kompas-tuskiviä ovat ohjaus oikeiden lukiokurssien valintaan, järjestelmällinen ohjaus jatko-opintoihin ja ammatillisen identiteetin hahmottaminen jo lukioaikana. Arvioinnin mukaan nykyisen opinto-ohjauksen malli ei ole riittävän toimiva. Opinto-ohjaus tulee uudistaa perusteellisesti.

Koulutuksen järjestäjien on syytä reagoida tosiasiaan, että lukion perimmäinen tarkoitus on tuottaa korkeakouluvalmiuksia. Lukion tulisi lisätä nykyistä enemmän yhteyksiään ympäröivään yhteiskuntaan, tiivistää arviointiryhmän opinto-ohjauksen asiantuntija Jukka Eero Vuorinen.

Tietoja arvioinnista

Arviointi toteutettiin vuosien 2010 ja 2011 aikana. Kyselyyn vastasi 10 087 vuonna 2007 ylioppilastutkintoon ilmoittautunutta. Toisessa vaiheessa haastateltiin 122 korkeakoulujen henkilöstön edustajaa.

Lisätietoja:

Arviointiryhmän puheenjohtaja Jarkko Hautamäki
jarkko.hautamaki@helsinki.fi puhelin 050 - 364 7220

Pääsuunnittelija Päivi Kamppi
paivi.kamppi@eval.jyu.fi puhelin 0400 - 248 094

Julkaisu:

Hautamäki J., Säkkinen T., Tenhunen M-L., Ursin J., Vuorinen J., Kamppi P., Knubb-Manninen G. 2012.
Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta.
Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 59. Jyväskylä. 154 sivua, 37 euroa.
ISBN 978-951-39-4666-1 (painettu)
ISBN 978-951-39-4667-8 (verkkojulkaisu, pdf) http://www.edev.fi/portal/julkaisu/julkaisu_59

Tiedosto: Julkaisu_nro_59.pdf

Tilaukset:

Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelu
Seija Saharinen, puh. 040 805 4276, ktl-asiakaspalvelu@jyu.fia

Kommentoinut Tiina Airaksinen 21. helmikuu 2012 14:02

Elollisen luonnon perusdynamiikka syntyy kahdesta vastakkaisesta voimasta: kilpailusta ja yhteistyöstä. Oppimisen evoluution kannalta näyttää siltä, että kollektiiviset oppimisen muodot ovat hiljalleen institutionalisoitumassa. Siitä kertovat mm. sellaiset käsitteet kuin oppiva organisaatio sekä vähän etäisemmin Balanced Score Card tai laatupalkinto.

Pajassa selvitetään etenkin, miten työyhteisöt - koulut muiden mukana - kehittävät toimintaansa tavalla, jota voi nimittää oppimiseksi. Lisäksi pohditaan sitä, mikä estää niitä oppimasta ja tekee ne iästä riippumatta muistisairaiksi ja oppimattomiksi.

 

Jäsenet (8)

 
 
 

Pedagoginen täydennyskoulutus

Pedagogisen täydennyskoulutuksen Oppiminen ja opettaminen muuttuvissa ympäristöissä (OOMY) lukuvuoden 2011-2012 pääteemoina ovat verkko vaikuttamisen välineenä sekä koulun ja opettajuuden muuttuminen.

Osallistu yksittäisiin pajoihin tai suorita koulutuskokonaisuus (4-16 ov / 6-24 op), joka tukee kehittymistäsi työssäsi.

Ilmoittaudu mukaan tai kysy lisää!

Lue lisää koulutusohjelmasta!


Merkki

Lataa...

Oppaita ja opastusta välineisiin Mediapajasta

Halutko syventää teknistä osaamistasi? Otavassa on valittavana monia oppimispolkuja sosiaalisen median tiedottajakurssista aina audiovisuaalisen alan ammattitutkintoon saakka. Käytännössä ilmoittaudut yhdelle kurssille mutta voit poimia sisältöjä tarpeittesi mukaan.

Tutustu Mediapajaan!

Muut pajat

Muut pajat

Verkkopedagogiikan foorumi

SOMETU

Mediakasvatus.tv

© 2018   Created by Jukka Tikkanen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot